Pyhän Katariinan kirkko

Pyhän Katariinan kirkko edustaa vanhaa keskiaikaista kirkkorakennusperinnettä. Vaikka se on kerran perusteellisesti tuhottu ja käynyt läpi useita peruskorjauksia, se on kuitenkin hyvin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja keskiaikaisen suomalaisen kirkon perusmuodot.

Vanha kirkkopitäjä

Kaarinan kirkkopitäjän syntyvaiheista ei ole säilynyt kirjallisia tietoja. Ensimmäinen maininta on vuodelta 1309. Kaarinan ja Maarian seurakunnat ovat syntyneet Aurajoen suun molemmille puolille samoihin aikoihin. Niihin ovat kuuluneet myös edustalla olevat saaret, Hirvensalo Maariaan ja Kakskerta Kaarinaan. Jokisuulle kasvanut Turku on sitten vallannut uutta elintilaa.

Vanhat kirkkopitäjät ovat joutuneet vähä vähältä luovuttamaan aluettaan. Viimeinen alueliitos Kaarinasta Turkuun tapahtui vuonna 1939, jolloin myös kirkko ja viereinen pappila jäivät Turun kaupungin alueelle.

Vuoden 1991 alkuun saakka Kaarinan seurakuntaan kuului Kaarinan kunnan ohella itäinen osa Turun kaupungista. Kyseisenä vuonna toteutettiin seurakuntajako kuntarajaa myöten. Tämän seurauksena kaupungin puoleisen seurakunnan nimeksi tuli Turun Katariinanseurakunta. Nimien sekaannuksen välttämiseksi jouduttiin kirkko nimeämään uudelleen. Tästä tuli nimikkopyhimyksensä Katariina Aleksandrialaisen mukaisesti Pyhän Katariinan kirkko. Nimenvaihdoksesta huolimatta vanhan Kaarinan seurakunnan perinteen katsotaan jatkuvan tässä seurakunnassa kirkon ja alttarin pyhimyksen perusteella.

Yksi Turun vanhimmista rakennuksista

Pyhän Katariinan kirkko ja Maarian kirkko ovat Turun tuomiokirkon ja linnan jälkeen kaupunkimme vanhimmat rakennukset. Pyhän Katariinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1340-luvulla.  Turun piispa Hemming ja Växjön piispa Tuomas vihkivät sen käyttöön tammikuun 22.-23. päivinä 1351. Aluksi valmistui sakaristo, jonka kattoholvissa on näkyvissä 1300-luvulta peräisin olevia maalauksia.

Kirkkosali oli alunperin kaksilaivainen eli siinä oli keskellä pylväsrivistö. Eteläinen asehuone on keskiajalta ja läntinen asehuone rakennettiin 1697.

Vain vajaa puoli vuosisataa valmistumisensa jälkeen vuonna 1396 vitaaliveljiksi nimitetyt saksalaiset merirosvot polttivat ja ryöstivät kirkon, jonka jälkeen se oli autiona useita vuosikymmeniä. Vasta 1440-luvulla kirkko sai pääosin nykypäivän säilyneen sisäosien perusmuodon. Alkuaan kaksilaivainen kirkko muutettiin kolmilaivaiseksi holvikirkoksi.

Katariinanseurakunnan sivut
Kuvia Pyhän Katariinan kirkosta