Piikkiön kirkko

Hadvalantie 5 21500 Piikkiö Puh. (02) 479 5902

Pitäjänkirkko keskiajalla

Piikkiön kirkkopitäjä on todennäköisesti perustettu 1100–1200 -luvulla. Varhaisimman kirkon on arveltu sijainneen viitisen kilometriä nykyisestä kirkosta länteen.

Nykyisellä paikallaan pitäjänkirkko on sijainnut viimeistään 1400-luvulla, samoin pappila kirkon pohjoispuolella. Katolisen keskiajan kirkkoherroista muutamia tunnetaan nimeltä. Toimihenkilöihin kuului myös lukkari.

Keskiaikaisen puukirkon esineistöstä on jäljellä triumfikrusifiksin osia sekä kaksi pyhimysveistosta. Toinen veistoksista esittää todennäköisesti kirkon suojeluspyhimystä Pyhää Nikolausta.

Lahjoituksia toisen puukirkon ajoilta

Kuninkaallinen majesteetti myönsi vuonna 1580 varoja uuden kirkon rakentamiseen, sillä vanha kirkko oli pahasti vaurioitunut myrskyssä. Uusi puinen kirkko kohosi vanhan paikalle Viipuriin johtaneen rantatien varteen. Hirsistä salvottuun pitkäkirkkoon liittyi keskiaikainen kivisakaristo sekä puinen asehuone. Kuori oli erotettu kirkkosalista katoliseen tapaan kuoriaidalla.

Kalkkikivisen alttarin ylle sijoitettiin Mathias Reimanin veistämä alttarilaite, jonka Pussilan kartanon ratsumestari Tuomas Starck lahjoitti kirkolle 1670. Kirkon seinillä oli aatelissukujen hautausvaakunoita, joista jäljellä ovat Starckin, Fogelhufvudin ja Anckarfjellin vaakunat.

Nykyisen kirkon valaisimista osa oli jo vanhassa kirkossa. Lähinnä pääovea sijaitsee pieni vaskikruunu, jonka Piikkiöstä kotoisin ollut Eurajoen rovasti Jaakob Garvolius lahjoitti vuonna 1708. Vanhin vaskikruunuista on vuonna 1668 Turun tuomiokirkolle alkujaan lahjoitettu kruunu, joka ostettiin Piikkiön kirkkoon 1737.

Tinaiset kynttilänjalat lahjoitti 1680-luvulla Christian Hjol, toiset tinaiset 1700-luvun alkupuolella Jaakob Juhana Gjös. Seinälampetit saatiin Linnunpään kartanosta. Vaskiset kolmihaaraiset kyntteliköt saarnastuolissa ovat myös 1700-luvulta.

Kauan odotettu kivikirkko

Monet rannikon kivikirkot ovat keskiaikaisia, mutta piikkiöläiset saivat kivikirkkonsa varsin myöhään. Rakentamiseen päästiin vuonna 1753, ja käyttökuntoon kirkko valmistui syyskesällä 1755. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Samuel Berner.

Kivikirkko rakennettiin vanhan kirkon luoteispuolelle. Rakennusaineeksi tarvittiin 3000 kuormaa harmaakiveä. Perimätiedon mukaan kivet tuotiin hävitetyn Kuusiston piispanlinnan raunioilta, mutta merkittävä osa lienee louhittu kalliosta.

Kirkko on yksilaivainen pitkäkirkko, johon liittyy sakaristo ja asehuone. Kuoriosa on kolmitaitteinen. Tiilestä muuratun länsipäädyn yläosaa koristavat ristikomero sekä kirjaimet S.N. Sisäkatto oli tarkoitus holvata tiilestä, mutta välikattona on edelleen puinen tynnyriholvi. 

Kirkon alkuperäinen sisustus on suurimmaksi osaksi säilynyt. Alttari on vuodelta 1755. Alttaritaulu hankittiin 1776 Gustaf Lucanderilta. Suuren alttaritaulun aiheena on Ristiinnaulittu, alapuolella olevassa taulussa Ehtoollisen asettaminen.

Lucander maalasi päätyseinälle myös verholaskossommitelman ja alttarilaitteen yläpuolelle, puulevylle Kristuksen ylösnousemuksen. Alttaritaululle hankittiin samana vuonna kehyslaite, jonka tekivät puuseppä Johan Zervitsky ja veistäjä Gabriel Malmberg. Alttarin kehyslaitteen värit olivat alkujaan tummat, mutta se maalattiin 1849 vaaleaksi marmorikuvioiseksi.

Saarnastuolin on rakentanut puuseppä Samuel Lundan vuonna 1763 ja maalannut Mats Björkegren 1765. Sivujen pyörökaaripeileissä ovat evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Björkegren maalasi myös parvenrintamusten kuvat, eteläparven peileihin enkeleitä ja länsiparveen apostoleja. Ovelliset penkit tehtiin vuonna 1847.

Kivikirkkoon hankittiin ja saatiin lahjoituksena uutta esineistöä. Kirkkoa valaisemaan ostettiin 1792 kaksi vaskista pallokruunua, 1800-luvun puolivälissä kolmas, ja neljäs saatiin lahjoituksena "Piikkiön nuorelta kansalta".

Piikkiön seurakunnan sivut