Maarian kirkko
|

|
|
Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku
|
|
Puhelin
Vahtimestari
|
|
(02) 261 7140
040 341 7410
|
8.6.-7.8.2009 kirkko on avoinna ma-pe klo 11-18. Myös opas
paikalla.
Talvikaudella avoinna tapahtumien yhteydessä ja sopimuksen
mukaan.
- Helppo pääsy liikuntaesteisille
- Helppo pääsy näkövammaisille
- Induktiosilmukka huonokuuloisille
|
Maarian 1300-luvulla valmistunut kirkko on eräs
maamme vanhimmista keskiajalla rakennetuista kivikirkoista.
Kirkon keskiajalta 1400-luvulta peräisin olevat
kalkkimaalaukset ovat kulttuurihistoriallisesti
merkittäviä. Vertauskuvallisen ja maagisen
aihepiirinsä vuoksi ne ovat harvinaislaatuiset
kirkkotaiteessamme. Puinen ristiinnaulitun kuva 1300-luvulta ja
lyypekkiläisen taitajan tekoa oleva alttarikaappi ovat kirkon
arvokkaimmat esineet.
Vanhan kansantiedon mukaan Maarian kirkko on rakennettu
Räntämäen kylään pakanuuden ajan
uhripaikalle, jossa on sijainnut kyläkalmisto ja
käräjäpaikka. Räntämäki sai toisen
nimen kirkon nimikkopyhimyksen, Pyhän Maarian mukaan.
Asiakirjoissa puhutaan toisinaan Maarian, toisinaan
Räntämäen pitäjästä.
Nimikkopyhimyksen Maarian nimi siirtyi kirkolle läheisen
Koroisten piispankirkon mukaan. Kirkon alkuperäisenä
nimikkopyhimyksenä on ollut 200-luvulla marttyyrikuoleman
kärsinyt Pariisin ensimmäinen piispa, Pyhä
Dionysios.
Rakentaminen alkoi 1200-luvulla
Maarian keskiaikainen kivikirkko on kolmilaivainen
pitkäkirkko. Sen runkohuoneeseen liittyy pohjoispuolella
sakaristo, eteläpuolella asehuone ja
länsipäädyn pohjoispäähän kellotornin
jalka. Rakennusaineena on käytetty paitsi harmaakiveä
myös verrattain runsaasti tiiltä
päätykolmioihin, seiniin, aukkoihin ja torniin sekä
holveihin. Runkohuoneen ulkokulmissa sekä
eteläseinässä on tukipilarit. Rakennuksen kaikissa
osissa on satulakatto.
Kirkon rakentaminen aloitettiin sakaristosta 1200-luvun
loppupuolella. Sakaristossa on alkuperäinen ristiholvi.
Sakaristoon liittyi mahdollisesti puinen kirkkosali, joka sittemmin
tuhoutui ja purettiin. Kivistä kirkkosalia ryhdyttiin
rakentamaan 1300-luvulla. Kirkko holvattiin 1370-1385
ristiholveilla, jotka kohoavat nelikulmaisilta pilareilta.
1460-1470-luvuilla kirkkosalin kuoriosan kahden ristiholvin
tilalle muurattiin ristiholveja korkeammat tähtiholvit ja
samalla kaksi itäisintä nelikulmaista pilaria korvattiin
pylväillä. Samaan aikaan kirkkoon muurattiin
koristeelliset tiilipäädyt.
Asehuoneen rakennusaikaa ei voida varmasti
päätellä. Asehuoneen rakentaminen kuului kuitenkin
jo alkuperäiseen suunnitelmaan. Lisäksi asehuoneessa
olevat läpikäytäväovet ovat vanhoillinen
piirre. Näiden perusteella asehuone arvellaan rakennetuksi
vuoden 1400-paikkeilla tai 1400-luvun alkupuolella. Asehuone on
holvattu ristiholvilla. Sen päädyssä on luultavasti
ulkoisella saarnastuolina käytetty aukko. Sisäpuolella
sivuseinien pohjoisosassa on alttarikomerot.
Kellotornin rakentamiseen ryhdyttiin oletettavasti 1400-luvun
alussa. Tornin alaosa oli alkuaan avonainen ja suunniteltu
holvattavaksi, mutta se muurattiin umpeen 1600-luvulla.
Uuden ajan uudistukset
Kirkon kattorakenteet paloivat vuonna 1876 salaman
sytyttäminä. tulipalon jälkeen katot katettiin
rautapeltillä. Vuonna 1964 peltikaton päälle
asennettiin perinteinen paanukatto.
Kirkon kalkkimaalaukset paljastettiin osittain vuonna 1909
suoritetussa kirkon korjauksessa. Samoin otettiin pilareissa ja
pylväissä esille alkuperäinen tiilipinta.
Maarian seurakunnan sivut