Ketkä kummeiksi?

Kummius on sekä perheen että kirkon antama luottamustehtävä.

Valitessaan kummeja lapselle vanhemmat pohtivat kummiehdokkaiden elämänarvoja ja heidän mahdollisuuksiaan toimia kummina. Olisi tärkeää, että kummien yhteys perheeseen säilyy kiinteänä lapsen varttuessa aikuiseksi.

Kummeja ei voi myöhemmin vaihtaa. Kummiudesta ei voi myöskään luopua.

Kummit kantavat vanhempien ja seurakunnan kanssa vastuuta lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Kummius on vanha perinne, joka on säilynyt meille alkukirkon ajoilta saakka.

Ketkä voivat olla kummeja?

Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. (Kirkkojärjestys 2 luku 17 §)

Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi katolilaiset, metodistit ja ortodoksit. Kummi voi olla myös ulkomaalaisen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen tai anglikaani. Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia kummina.

Kummien läsnäolo kastetoimituksessa ei ole pakollista. Kastetoimituksessa tarvitaan kuitenkin aina kaksi todistajaa.

Voiko kummeja lisätä jälkeenpäin?

Kummien lisääminen kasteen jälkeen on mahdollista vain erityisistä syistä. Erityistilanteita voivat olla esimerkiksi kummin kuolema tai eroaminen kirkosta, tai lapsen adoptio.

Kummin lisääminen voi tulla kysymykseen myös jos lapsi on kastettu ulkomailla, eikä hänelle ole nimetty kummeja tai jos kummin ja lapsen välinen yhteys on täysin katkennut.

12 vuotta täyttäneelle ei voida nimetä uusia kummeja ilman hänen omaa suostumustaan. Kummeja voidaan lisätä vain alle 18-vuotiaille.

Kummeja voi lisätä enintään kaksi. Huoltajat valitsevat kummit ja päätöksen tekee oman seurakunnan kirkkoherra. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä päätöksen tekee keskusrekisterin johtaja.